Tehtävä 2

Syksyinen syyskuu sateisessa Helsingissä. Tarkkaan ottean Mannerheimintiellä. Rekkakuski Rauli Suikkanen on hermostunut. Oli liikenneruuhka ja hän on matkalla Kemijoelle rakkaansa luo. Raulin rakkauselämä on saanut kolhuja hänen aikuisikänsä varrella monta kertaa ja nyt kiire on kova. Rauli tapasi mielitiettynsä kuusi kuukautta sitten hänen pitäessään rahtari-taukoa Joensuun Shellillä. Viereen oli istahtanut hemaiseva rekkakuski-nainen, Tuire, jonka kanssa Raulilla oli juttu luistanut alusta lähtien. Yhdessä he jakoivat lihapiirakan ja katsoivat huoltamon tv:stä Mentalist-sarjaa, se oli heidän ”laulunsa”. Nyt Rauli kuitenkin hermoili. Hän hermoili niin että hampaat kiristyivät. Kiire Tuiren viereen Kemijoelle oli kova. Jonon edessä hidasteli Samuli Edelmanin jenkka-rekka jonka katolla Samuli keikisteli ja lauloi sinisissä housuissaan. Rauli ei voinut kestää Samuli Edelmannia. Kun Samuli kailautti menemään klassikkonsa ”Se on pienestä kii”, ei Rauli voinut pidätellä raivoaan.

”Jumalauta Eeedelmanni! Jos et hilaa sitä rekkaas mun erestä ni alkaa luumu tummuu!!!” kirosi rakkauden täyttämä Rauli pää punaisena.

Sellaista se on se rakkauden voima.

Minä kirjoittajana

Minä kirjoittajana on elämäni toinen Minä kirjoittajana-teksti jonka kirjoitan. Kävin tätä samaa kurssia muutamia vuosia sitten mutta jätin sen kuitenkin kesken suoraan sanottuna laiskuudesta, en jaksanut lukea viimeisen tehtävän Kjell Westö-kirjaa. 

En ole ikinä ollut kirjoittaja-tyyppiä. En tiedä johtuuko se jo ala-asteella saamistani traumaattisista kokemuksista jolloin äidinkielen tunnilla aineenkirjoitus tuntui aina puuduttavalta touhulta. Erään kerran päätin yllättää opettajani ja kirjoitin monen sivun tarinan dinosauruksista ja unohdetusta maailmasta. Ähersin ja pakersin tekstin parissa luultavasti jopa kokonaisen illan, joka oli silloin paljon koulutehtävien parissa. Olin kirjoituksesta todella ylpeä, enhän ollut ikinä kirjoittanut kun maksimissaan sivun mittaisia aineita (ja ne vihkot oli todella pieniä!). Odottelin innokkaana palkintoa tuosta huikeasta teosta. 

Sain huonomman arvosanan kuin noista lyhyemmistä tarinoista! Olin kerrankin päästänyt luovuuteni irti ja saanut siitä palkinnoksi moitteita!

Taikuri- ja mentalismi-harrastus on saanut minut taas kirjoittamaan. Kirjoitan rutiineihin käsikirjoituksia, viilailen niitä ja mietin miten saisin tietystä rutiinista enemmän irti. Siinä ei toisaalta niinkään ole kyse toimivasta tekstistä, vaan siitä että  pystyy ilmaisemaan mahdollisimman paljon mahdollisimman vähillä sanoilla. Olen lukenut paljon käsikirjoittamisesta ja olen kiinnostunut taikuuden esittämisessä tarinankerronnasta, tempuista joita höystetään tarinoilla. Mielestäni tarinat luovat taikuuteen, tai temppuun, vielä ylimääräisen kerroksen jolloin temppu voi jäädä katsojalle mieleen vahvempana. Haluaisin vielä lisäopastusta tarinoiden kerronnassa, miten luodaan jännitteitä tarinassa yms.

All-in-all

Tuntuu siltä että kaipaan harjoitusta kirjoittamisessa. Opinnäytetyötä nyt kirjoittaessani olen huomannut kuinka vaikea on kirjoittaa asioita paperille niin että se vaikuttaa ns. tieteelliseltä kirjoittamiselta. Nyt tyylini on lähinnä tarinankerrontaa, enkä tiedä meneekö se läpi tekstiä tarkastavalle. Toivottavasti kurssin edetessä oma kirjoittamiseni paranee ja kynnykseni kirjoittamiseen laskee. 

T